Olen viime aikoina kirjoittanut kirjaesittelyjä ammattikirjoista lähinnä LinkedInin puolelle. Jännä havainto on se, että lukemani työhön liittyvät kirjat ovat pitkälti psykologien kirjoittamia.
Toinen muutos on se, että en ole enää löytänyt motivaatiota ja aikaa kirjoitella laajoja esittelyjä muista kirjoista kuin näistä valikoiduista työhön liittyvistä kirjoista. Tässä postauksessa kokeilen uutta avausta ja kirjoitan koostusti pienet kommentit viime aikoina luetuista kirjoista.
Lukemisesta on itselleni tullut sillä tavalla rutiinia, että tapanani on, että koko ajan on ainakin yksi kirja luvun alla. Luen jotakin kirjaa noin tunnin verran ennen nukkumista. Toisinaan minulla on joku (tylsempi) kirja meneillään ja luen siinä välissä jonkun ajankohtaisen tai mielenkiintoisemmalta tuntuvan.
Äänikirjoja en ole oppinut kuuntelemaan. Yhtä kirjaa yritin, mutta se ei tuntunut mielekkäältä. Sen sijaan kuuntelen podcasteja, mutta se on toinen juttu.
En edelleenkään oikein ole oppinut lukemaan muuta kuin tietokirjoja. Vaikka tiedän, että olisi monella tavalla hyväksi lukea kaunokirjallisuutta.
Ohessa siis muutama sana viime aikoina luetuista kirjoista. Mukana myös ne työhön liittyvät kirjat, joista on laajempi esittely LinkedInissä.
Timo Liene: Irtoviiksimies. Suomen mies 2018.
Mielenkiintoinen ja mukaansatempaava kirja suomalaisesta upseerista ja tiedustelumiehestä, joka kuoli syöpään 47-vuotiaana. Ehti työssään ja elämässään monenlaista, palveli komennuksella mm. Afganistanissa. Sinnikäs ja aikaansaapa. Tiemme ristesivät armeijaan liittyvissä asioissa. Kirjan painos myytiin loppuun, mutta siitä on hiljattain otettu uusi painos.
Jari Kupila: Kun mitalitoivot ampuivat toisiaan. Minerva 2023.
Mielenkiintoinen näkökulma Suomen sisällissotaan. Urheilijat olivat fyysisen kuntonsa vuoksi arvokkaita taistelijoita sekä valkoisten että punaisten puolella. Urheiluseurat olivat organisoituneita liikkeitä, joista oli helppo konvertoida urheilijoita sotilaista. Sisällissota jakoi urheilumaailmaa entistä enemmän kahtia joka näkyi pitkään TUL:isena ja SVUL:ilaisena leirinä. Kirja sisälsi seikkaperäisiä selostuksia taisteluista ja yksittäisten urheilijoiden kohtaloista. Nykypäivästä tuttuja nimiä esiintyy paljon (sisällis)sodan hulluus tulee hyvin esille.
Mikhail Shiskin: Sota vai rauha – kirjoituksia Venäjästä ja lännestä. WSOY 2023.
Yksi monista Venäjää käsittelevistä kirjoista. Näitä on tullut luettuja niin monta, että kirjoja on vaikea erottaa toisistaan ja ikävät perusasiat ovat jo riittävän kirkkaina mielessä.
Pekka Tölli: Minä näen Sinut – arvostuksen psykologiaa. Tammi 2024.
Hyvä kirja arvostuksen ja kohtaamisen merkityksestä työelämässä ja työyhteisössä. Tölli on tehnyt mielenkiintoisen uran toimiessaan aikaisemmin pankkialalla ja konsulttina ja nyt psykologina. Kirjassa arvostus määritetään mm. näin: ”Arvostetuksi tullessaan ihminen kokee, että hänet nähdään, häntä ymmärretään, hänet hyväksytään ja että hänen ajatuksiaan, tunteitaan ja tarpeitaan kunnioitetaan.” Laajempi esittely täällä.
Ilona Rauhala, Ira Lange, Kimmo Kääriä ja Iikka Virkkunen: Yhteys. Avain johtamiseen. Alma Talent 2024.
Moniammatillisen kirjoittajajoukon hyvä kirja. Tiimissä on mukana psykologi, teologi, ekonomi ja tekniikan tohtori. Yhteyttä sanotaan teoksessa tutkittavan ihmisten välisenä syvänä tarpeena ja kokemuksena: tulenko ymmärretyksi, hyväksytyksi ja kuulluksi sellaisena kuin olen? Voinko olla turvassa vai pitääkö minun pelätä? Laajempi esittely täällä.
Annastiina Mäki ja Kimmo Mäki. Johtamiskohtaamisten aallokossa. Professional Publishing 2024.
Kirjan perusajatus on siis tarkastella asiantuntijoiden työorientaatioita ja lähijohtajien johtamisorientaatioita sekä näiden yhdistelmiä. Kirjassa on myös hyvä jakso työkulttuureista. ”Individualistisessa työkulttuurissa” ammattilaiset työskentelevät erillään. ”Teennäisen kollegiaalisuuden työkulttuurissa” yhteisöllisyys on enemmän tai vähemmän pakotettua. ”Markkinakulttuurissa” perustana on kilpailullisuus ja oman organisaation ulkopuolelle suuntautuva toiminta. Laajempi esittely täällä.
Panu Luukka. Tulevaisuuskyvykäs organisaatio. Alma Talent 2024.
Panu Luukka on kokenut yrityskulttuurin asiantuntija ja kehittäjä. Hän on kirjoittanut varmastikin kuuluisimman suomalaisen yrityskulttuuria käsittelevän kirjan ”Yrityskulttuuri on kuningas”. Kirja on kokeneen työelämän kehittäjän ja organisaatiokulttuurin pitkän linjan asiantuntijan kirja yrityksen ja organisaation kenties kaikkein tärkeimmästä asiasta: miten organisaatio säilyy, pärjää, menestyy muuttuvassa toimintaympäristössä. Laajempi esittely täällä.
Leena Aatsalo: Paljastus – tarina dopinguutisesta ja toimittajasta, joka haluttiin vaientaa. WSOY 2024.
Kuka muistaa Lahden kisoissa vuonna 2001 tapahtuneen doping-skandaalin? Kirja kertoo kuitenkin aikaisemmasta ja pienemmästä tapauksesta, eli hiihtäjä Jari Räsäsen kasvuhormonien käyttöön liittyvästä casesta vuonna 1998. Aatsalo oli toimittaja, joka paljasti Räsäsen jutun. Kirja kertoo asian selvittelystä julkisessa keskustelussa ja oikeudenkäynnissä. Vaikka nykyisenkaltaista sosiaalisen median apparaattia ei tuolloin ollutkaan, Aatsalo sai myös paljon rankkaa henkilökohtaista palautetta. Kirjasta välittyy jyrän alle jäämisen kokemus ja urheilupiirien peittelynhaluinen eltaantuneisuus.
Ilmari Käihkö ja Tuomas Rimpiläinen: Sotilaan päiväkirja, kuinka rauhanturvaaminen muuttui kriisinhallinnaksi. Gaudeamus 2024.
Ukrainan sodan vuoksi paljon julkisuudessa olevan Ilmari Käihkön kirja Tsadin kriisinhallintaoperaation tiimoilta, Kirja nousi julkisuuteen, koska siinä nostettiin esiin Puolustusvoimien ”tunkkaista ja asiatonta” ilmapiiriä liittyen esimerkiksi rasismiin. Itse kirja oli minusta vähän tylsä, mutta sinällään tylsyyskin varmasti kuvaa realistisesti kriisinhallintaa, sen rutiineja ja dynamiikkaa.
Laura Halminen: Martti J. Kari: Käsikirjoitukset eivä pala. Docendo 2024.
Todella hyvä kirja edesmenneestä Martti J. Karista, ”Marasta”, jonka itsekin tapasin eräässä koulutuksessa. Kirja kertoo monipuolisesti Maran töistä ja tehtävistä. Edellä mainitun Timo Lienen tavoin Mara sai aikaan paljon tehtävissään eri puolilla maailmaa ja oli mukana kehittämässä tiedustelualaa Suomessa. Hän nousi suuren yleisön tietoisuuteen viimeistään Ukrainan sodan alla Youtubessa julkaistun Jyväskylän yliopistossa Venäjän kehitystä ja kulttuuria pitkällä jänteellä tarkastelleen luennon myötä.
Mikko Mattinen: Mistä kasvua? Opas digiajan johtajalle. Alma Talent 2019.
Kirja muutaman vuoden takaa, mutta niin ajankohtainen! Kasvusta on kysymys. Mattinen käy läpi kasvun ajureita ja yrityksessä sovellettavia menetelmiä ja työskentelytapoja. Kirja antaa paljon konkreettisia eväitä ollen myös varsin laaja-alainen.
The Rise of Mental Vulnerability at Work: A Socio-Historical and Cultural Analysis. Policy Press. 2024.
Ehkä tärkein kirja mielenterveydestä ja työelämän muutoksesta, mitä on viime vuosina kirjoitettu. Keskeinen käsite kirjassa on psyykkinen haavoittuvuus ja sen nousu. Mielestä ja sen terveydestä on tullut yhä tärkempi asia sen näkökulmasta, miten pärjäämme nykypäivän työelämässä ja elämässä yleisemmin. Kirjasta jää mieleen paitsi työelämän muutos, myös terveydenhuollon muutos psyykkisen haavoittuvuuden määrittäjänä. Laajempi esittely täällä.
Helena Immonen: Operaatio Tulikettu (Operaatio Kettu, #4). Crime Time 2024.
Taattua Helena Immosen laatua, neljäs osa kirjasarjaa. Helena Immosen kirjat ovat minusta hyviä siksi, että ne tuovat sota-aiheen nykyaikaan, nykyiseen yhteiskuntaan sekä nykyaikaiseen teknologiseen ympäristöön. Immonen tuntee myös Puolustusvoimat ja turvallisuuspoliittisen tilanteen ja siihen liittyvän varautumisen dynamiikkaa. Tässä kirjassa pyritään katkaisemaan Murmanskin rata. Ehkä olen vähän turtunut tähän sarjaan, ensimmäiset kirjat tuntuivat paremmilta.
Helena Åhman. Tunnerohkeus – Suoraan puhumisen ja vastarinnan kohtaamisen taito. Otava 2024.
Åhmanin uusin kirja on “Tunnerohkeus – Suoraan puhumisen ja vastarinnan kohtaamisen taito”. Kirjan alkulehdillä todetaan kirjan ponnistavan kolmesta eri havaitusta tarpeesta: 1) Taito ottaa rohkeasti esille vaikeita asioita, 2) menetelmät ja keinot epämukaviin vuorovaikutustilanteisiin, 3) tunteiden sietäminenen ja säätäminen vaikeissa tilanteissa. Laajempi esittely täällä.
Pekka Visuri: Suomen sodat 1939-1945. Selviytyminen maailmansodasta. Docendo 2024.
Ottaen huomioon vallitsevan turvallisuuspoliittisen tilanteen, teki mieli virkistää muistia Suomen sodista. Se tekikin hyvää, sain päivitettyä keskeiset asiat Talvi- ja Jatkosodasta. Mieleen jäi monta asiaa: 1) Maailmansodan järjettömän suuri mittakaava, 2) Valtioiden kylmänviileä itsekkyys (katsotaan pärjääkö hyökkäyksen kohteena oleva maa ja reagoidaan vasta myöhemmin), 3) Itämeren tärkeys, Hangon ja Ahvenanmaan rooli, 4) Ruotsissa pasifistiset voimat olivat ennen toista maalaissotaa ajaneet puolustusbudjetit alas. Moni seikka on turhankin tuttua viime aikojen keskustelusta.
Salla Vuorikoski: Sanna Marin – Poikkeuksellinen pääministeri. WSOY 2024.
Jostain syystä halusin lukea kaksi kirjaa Sanna Marinista. Kumpaisenkaan kirjan kirjoittamiseen kirjan päähenkilö ei ole osallistunut. Vuorikosken kirja on kirjoitettu journalistin ammattitaidolla ja otteella. Se dokumentoi tarkasti ja neutraalisti Marinin uran lapsuudesta pääministeriyteen ja nykyiseen kansainväliseen rooliin. Kirjassa ei ole juurikaan yllätyksiä, jos aihetta on seurannut mediasta. Mieleen jäi lopun pohdinta siitä, kuinka pitkään Marinilla on annettavaa nykyisessä roolissaan kansainvälisenä puhujana.
Lauri Nurmi: Kapinoivan esikuvan tie huipulle. Into 2024.
Lauri Nurmi kirjoittaa samasta aiheesta tarjoten Marinista hieman Vuorikoskea vallanhimoisemman kuvan. Tästä kirjasta julkisuuteen taisivat nousta Marinin ja Niinistön ristiriidat ja toisaalta Marinin kielenkäyttö ja käyttäytyminen.
Mika Maliranta: Pinnan alta – miksi edessämme on vahvan talouskasvun aika? Docendo 2024
Kasvun puute on tunnettu ongelma Suomessa. Maliranta käy tiedemiehen tarkkuudella ja järjestelmällisyydellä läpi Suomen tilannetta päätyen hyvinkin optimistiseen kirjan nimessäkin esiintyvään lopputulemaan. Kirja on kirjoitettu tieteellisellä kurinalaisuudella, mm. lähdeviittaukset ovat tarkkoja.
Risto Murto: Miksi Suomi pysähtyi? Suuntaviivoja uuteen talouskasvuun. Otava 2023
Kirja on jatkoa Murron pari vuotta sitten ilmestuneelle väestökehitystä käsittelevälle kirjalle pureutuen talouskasvun edellytyksiin. Keskeisenä tekijänä Suomen pysähtymiselle on tuottavuuden heikko kehitys. Emme enää ole mallimaa koulutuksen, tutkimuksen ja investointien alueella. Kirja on kirjoitettu niin, että teema avautuu hyvin suurelle yleisölle.
Lauri Ratia-Harri Saukkomaa: Pelastaja. Kuinka kriisiyritys nostetaan kuoleman kuilusta. Otava 2024.
Kirja Lauri Ratian elämästä ja urasta. Kirjaa jäsentää hänen työskentelynsä kolmen kriisiyrityksen pelastamiseksi: Turun telakan, Talvivaaren kaivoksen ja Stockmannin. Kirjasta jää mieleen ensinnäkin se, että Ratia työskenteli näissä merkittävissä tehtävissä huomattavan korkeassa iässä, eli 67-75 vuotiaana. Toinen mieleen jäävät asia on energia ja fokus. Energia näkyy jatkuvana liikkeessä olemisena ja fokus työskentelymetodina: ongelma pilkitaan osiin, asetetaan tavoitteet ja muodostetaan hankkeet tavoitteisiin pääsemiseksi. Jää mieleen myös se, kuinka Ratia halusi osallistua ”oikeisiin töihin” Stokkalla, eli toimi myyjänä Hulluilla Päivillä.
Marko Junkkari: Vallan linnakkeen viimeinen taisto – kertomus vakuutusjätti Pohjolan lopusta. Otava 2024.
Kirja Suomen finanssimaailman järjestelyistä. Mieleen jää ehkä suurimpana asiana se, kuinka ei niin kauan aikaa sitten valta oli Suomessa jakautuneena muutamalle keskeisellä talouselämän hahmolle, jotka sopivat johtajapaikoista saunan lauteilla ja metsästysreissuilla. Hyvä hallinto, läpinäkyvyys ja vastuullisuus ovatkin kohtalaisen uusia asioita. Hyvä mukaansatempaava kirja!
Mikko Hautala: Sotaa ja rauhaa. Venäjä, Yhdysvallat ja Suomi uuden suurvaltakilpailun aikakaudella. Otava 2024.
Moskovassa Suomen suurlähettiläänä toimineen Hautalan kirja Venäjästä, Yhdysvalloista sekä uudesta maailmanpoliittisesta asetelmasta. Jos Venäjä-kirjat noin yleisesti hieman toistavat samaa levyä niin tämä kirja yllättää positiivisesti. Hautala kykenee arvioimaan turvallisuus- ja maailmanpolitiikan kehitystä nimenomaan Suomen näkökulmasta. Näkemykset eivät välttämättä ole rauhoittavia. Kirja oli mielenkiintoinen myös siksi, että se antoi kuvan siitä, miten ja millä pelisäännöillä diplomatia toimii.
Krista Pärmäkoski – Laura Arffman. Avoin, Gummerus 2024.
Väliin yksi urheilijaelämäkerta. Muille urheilijatarinoille tuttu elämänkaari lapsuudenkodista maajoukkueeseen. Mitä jää mieleen on urheilijoiden älytön matkustaminen ympäri maailmaa, herkkä ilmapiiri maajoukkueessa ja huippu-urheilijan elämän vaativuus myös mielen haavoittuvuuden näkökulmasta.
Andreas Cervenka: Ahne Ruotsi – kuinka kansankodista tuli superrikkaiden paratiisi. Gummerus 2024.
Tässä ehkä vähän populaarissa kirjassa tuodaan esiin, kuinka hyvin rikkaiden ihmisten määrä on Ruotsissa lisääntynyt voimakkaasti. Tähän liittyy esimerkiksi asuntojen hintojen nousu, perintö- ja lahjaveron poistaminen merkittävien uusien yritysten synty ja kasvu (Spotify ja Klarna esim), sekä pikavippikulttuuri. Myös entiset ruotsalaiset poliitikot ovat vaurastuneet merkittävästi.
Mona Moisala: Tyhmä työelämä. Kuinka pelastaa ajatustyöläisen aivot. Otava 2024.
Ajankohtainen kirja, jossa käsitellään palautumista aivotyöstä, keskittymiskykyä, tunnetaitoja ja erilaisuutta. Kirja sopii luettavaksi laajalle kohderyhmälle: ajatustyöntekijälle, esihenkilölle sekä johtajille. Kirja on napakka mennen suoraan asiaan ilman laajaa taustoitusta. Tiedettä on kirjassa sopivasti ja konkreettiset esimerkit kirjoittajan omasta elämästä tai työurasta varmistavat viestin perillemenoa. Laajempi esittely täällä.